VADELMA-KINUSKITÄYTEKAKKU

Parempi vadelma pakkasessa kuin kakun välissä ;)

Mieheni vietti synttäreitään aprillipäivänä. Yövuoroväsymyksestä huolimatta päätin yllättää miehen täytekakulla. Yllätys kakusta tosiaan tulikin, sillä lopputuloshan oli taas jotain ihan muuta kuin oli tarkoitus :D
Maku oli kuitenkin hyvä, joten kaikista omista mokailuistani huolimatta jaan nyt kakun ohjeen tännekin! Sienikakkupohja on muuten ainoa pohja, joka omalla kohdallani onnistuu. Tosin tällä kertaa sekin meni penkin alle, mutta ei siis ollut ohjeessa vaan ihan leipurissa :)

Pohjan teen yleensä Kinuskikissan sienikakkuohjeella (miksi en tälläkin kertaa?!?!?):

3 dl vehnäjauhoja
1-2 tl leivinjauhetta
4 munaa (mielellään huoneenlämpöisiä!)
2 dl sokeria
1 dl kiehuvaa vettä

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää vaahtoon kiehuva vesi ihan pienissä erissä kokoajan vatkaten. Siivilöi jauhoseos vaahtoon ja kääntele varovasti sekaisin. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Paista 200 asteessa n.30 min. Suojaa jonkin ajan kuluttua pinta foliolla palamisen ehkäisemiseksi. Kumoa pian uunista ottamisen jälkeen.

Täytteen ohje löytyi myös Kinuskikissan sivuilta:

3 dl kuohukermaa
1 prk (á 250 g) mascarpone-juustoa
0,5 dl sokeria
2 isoa (56 g) Daim-patukkaa
200 g suomalaisia vadelmia

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon mascarpone ja sokeri. Rouhi Daim-patukka ja lisää täytteeseen. Jatka vatkaamista, kunnes vaahto on riittävän jämäkkää. Levitä kostutetun pohjan päälle. Lisää vadelmat täytteen päälle. Tämä Kinuskikissan ohjeesta tuplattu täyte piisaa siis kahteen väliin!

Ja päällinen yllättäen jälleen Kinuskikissan käsialaa:

2 dl kuohukermaa
2 dl fariinisokeria

Kiehauta ja keittele miedommalla lämmöllä 10-20 minuuttia. Tarkemmat ohjeet täältä http://www.kinuskikissa.fi/kinuski/?hakusivu=1

Kinuskitäytteen levittelin siis pinnalle ja reunat koristelin kermavaahdolla.

Kinuskissan hienoista ohjeista huolimatta onnistuin mokaamaan kakussa lähes kaiken. Pohja ei noussut  toivotulla tavalla, täyttäessäni unohdin lisätä vadelmat, kermavaahto oli liian löysää reunoille ja pohja valmiissa kakussa jotenkin sitkasta. Mitä tästä opimme? No emme yhtään mitään. Paitsi sen, että kun usein mokaa ja harvoin onnistuu niin onhan se onnistuminen sitten ihan jumalattoman suuri palkinto :D Ja selvennyksen vuoksi vielä sanottakoon että käytin siis erästä toista sienikakkuohjetta tällä kertaa, tuo ylempänä mainittu on siis se jolla tähän asti olen onnistunut :)

Onneksi mies on sen verran hienotunteinen ja itsesuojeluvaistokin taitaa olla kohdallaan, ettei kehdannut alkaa valmista kakkua sättimään vaikka olihan se aika kamala! Lopulta korjasimme makuun oleellisesti vaikuttaneen marjakämmin syömällä kakun kyljessä sulatettuja pakastemarjoja ja ihan hyvin toimi niinkin. Täyte on sen verran äkkimakea, että kaipaa kyllä kylkeensä kunnon hapon!

Mutta kaikkineen siis kokeilemisen arvoinen kombo, tosin en suosittele leivontaa väsyneille sairaanhoitajille yövuorojen välissä lasten paimentamisen ohella :D

Äiti on nyt vähän väsynyt...